hu0m. Selitän tänään sekavasti.
Olen ollut jo useamman päivän poissa työssäoppimisesta kuumeen vuoksi. Huomenna olisi pakko mennä, vaikka mikä olisi, koska näyttö on suoritettava. (Niille jotka eivät ammattikoulusta tiedä vittuakaan; meillä tulee lukuvuosien aikana vähintäänkin kaksi työssäoppimista, joissa siis olemme yleensä 5 tai 8 viikkoa jollakin työpaikalla, riippuen opinnoista. Esim. itse olen hoitoalalla ja nyt olen käymässä läpi perusopintojen kuntoutusjaksoa = olen nyt töissä paikassa, jossa pyritään kuntouttamaan ihmisiä. Näyttö on taas 5 päivää kestävä jakso, jolloin näytetään omaa osaamista. Kaikkeen tähän on erilliset ohjeet kyllä, joten ei kannata tämän takia jättää menemättä amikseen.)

En vain mitenkään jaksaisi, en pysty. Tiedän, pitäisi jaksaa. Lämpöä ei ole kuin 37,1 astetta, mutta silti se vetää minut lähes kokonaan vuodepotilaaksi. Tuo lukema saattaisi olla jollekin hänen perus ruumiinlämpönsä, mutta minulla se on tippunut alle 36 asteeseen ja sitä myötenhän on myös tippunut vastustuskyky.
Pirun hienoa olla syömisongelmainen, eikö?
Syömishäiriöistä on ollut taas puhetta viime aikoina, joten minun on pakko ottaa kantaa erääseen asiaan. Monet miettivät kuumeisesti, miksi syömishäiriöinen patistaa muita syömään. Jotkut älyhoit uskovat meidän lihottavan toisia, jotta me näyttäisimme laihemmalta. Onko asia niin? Ei ainenkaan suurimman osan kohdalla. Miksi minä patistan muita syömään, tungen ihmisille hirveitä määriä ruokaa lautaselle, on etten halua heidän joutuvan koskaan tähän helvettiin. Haluan heidän nousevan ruokapöydästä tyytyväisinä ja hyvinvoivina. Kopioiden lausetta Atrian mainoksesta; "Hyvä ruoka, parempi mieli". Niinhän sen kuuluisi olla. Vaikka puhun yleistävästi "meistä", en kuitenkaan tarkoita että kaikki syömishäiriöiset ajattelisivat samalla tavalla. Toiset ajattelevat aivan erilailla, tietenkin, ihmiset ovat erilaisia.
Painoni on noussut vähän viime aikoina. Tämän painoisena uskoin pärjääväni Saksassa, mutta enhän minä pärjää edes Suomessa. Luulin idioottina, että kyllä ihminen jaksaa jos on vain vähän alipainoinen. Ei, ei ihminen jaksa. Kroppa vetää lukkoon ja ajatukset karkaavat mustan virran mukana. Minä vain nukun, istun koneella, nukun ja istun koneella. Sekin tuntuu olevan liikaa.
Jos saisin nukkua koko ajan, olisin tyytväinen.
Miten en pysty taistelemaan itseäni vastaan?

En vain mitenkään jaksaisi, en pysty. Tiedän, pitäisi jaksaa. Lämpöä ei ole kuin 37,1 astetta, mutta silti se vetää minut lähes kokonaan vuodepotilaaksi. Tuo lukema saattaisi olla jollekin hänen perus ruumiinlämpönsä, mutta minulla se on tippunut alle 36 asteeseen ja sitä myötenhän on myös tippunut vastustuskyky.
Pirun hienoa olla syömisongelmainen, eikö?
Syömishäiriöistä on ollut taas puhetta viime aikoina, joten minun on pakko ottaa kantaa erääseen asiaan. Monet miettivät kuumeisesti, miksi syömishäiriöinen patistaa muita syömään. Jotkut älyhoit uskovat meidän lihottavan toisia, jotta me näyttäisimme laihemmalta. Onko asia niin? Ei ainenkaan suurimman osan kohdalla. Miksi minä patistan muita syömään, tungen ihmisille hirveitä määriä ruokaa lautaselle, on etten halua heidän joutuvan koskaan tähän helvettiin. Haluan heidän nousevan ruokapöydästä tyytyväisinä ja hyvinvoivina. Kopioiden lausetta Atrian mainoksesta; "Hyvä ruoka, parempi mieli". Niinhän sen kuuluisi olla. Vaikka puhun yleistävästi "meistä", en kuitenkaan tarkoita että kaikki syömishäiriöiset ajattelisivat samalla tavalla. Toiset ajattelevat aivan erilailla, tietenkin, ihmiset ovat erilaisia.
Painoni on noussut vähän viime aikoina. Tämän painoisena uskoin pärjääväni Saksassa, mutta enhän minä pärjää edes Suomessa. Luulin idioottina, että kyllä ihminen jaksaa jos on vain vähän alipainoinen. Ei, ei ihminen jaksa. Kroppa vetää lukkoon ja ajatukset karkaavat mustan virran mukana. Minä vain nukun, istun koneella, nukun ja istun koneella. Sekin tuntuu olevan liikaa.

Miten en pysty taistelemaan itseäni vastaan?
Päivän lol: osaan minä sittenkin kirjoittaa blogia myös päivällä.
2 kommenttia:
mullakin on peruslämpö alle 36. silloin pienikin kuume saa taysin vuodepotilaaksi. se on kamalaa.
ja yhdyn tuohon sinun mielipiteeseen miksi syömishäiriöiset patistaa muita syömään. Mie ajattelen samoin. Hätäännyn heti jos joku kaveri syö vähän huonommin.
Taistelu omaa itteään vastaan on yksi helvetti. Siitä ei meinaa tulla loppua millään..
"Jotkut älyhoit uskovat meidän lihottavan toisia, jotta me näyttäisimme laihemmalta. Onko asia niin?"
Jos joku tulisi mulle väittämään noin, vetäisin luuvitosen naamaan. Pistää oikeen vihaseks tommonen. Ihankuin ne keillä on syömishäiriö, olis niin itsekkäitä, että lihottais muita, kun muutenkin pelkää läskiä?! Naurettavaa. *kiukkua*
Ehkä siksi me halutaan muiden syövän hyvin, koska pohjimmiltaan se ruoka on hyvää, ja kun ystävä syö hyvin, hän voi hyvin ja pysyy terveenä. Ja ehkä mekin sisällämme toivotaan että jonain päivänä voidaan syödä yhtä hyvällä mielin.
Lähetä kommentti