Kunnon känni/kama/tappamis fanficille.
Näinkö mut saa enää nauramaan? Tänää on ollu muutenki outo päivä. Olin päättänyt että esitän mukavaa. Teinkin niin. Ja oikeestaan, kieltämättä elämä on helpompaa ko on mukava ni muutki on. Onse kumma.
Vikojen koulutuntien jälkeen ihmiset käyvät haastateltavina yhden kouluaineen arvosanan takia ja pienissä porukoissa katoavat sen jälkee. Toivotan kaikille hyviä pärjäämisiä. Ja hymyilen.
Oikeasti jokatoiselle niistä olisin voinut haistattaa paskat.
Mutta minä näyttelen. Miks helvetissä en mennyt lukioon ja siitä johonki teatterikouluun?
Eilenkin sain itselleni näyttelemällä yhdestä kouluaineesta hyvän arvosanan.
On ihmisiä keille en suostu valehtelemaan, mutta totuutta voi aina muuttaa eikö?
Kaikki ok.
Siinä yksi muuneltu valhe. Tänään teksti on sekavaa. Tänään tuntuu kaiken olevan päälaellaan.
Huomenna menen töihin. Huomenna tapahtuu jotain. Intuitio iskee. Toivon sen olevan väärä.
Iskä osti valmis pizzoja. Hyi saatana. Ja viel semmosii mitä en haluu syyä koska niissä on oliiveja ja mozarellaa, pelkkä ajatus niitten syömisestä alkaa heikottaa. Miksei mua ikinä kuunnella?
"Haluun vähentää valmisruuan syöntii"
Tosi jees. Mua ei ikinä kuunnella. Ei koskaa.
Ylireagointi.
Tässä ei oo mitään ideaa. Siis merkinnässä. Vittu nauran tälle huomenna.
Sry, luin tän just läpi ja repsin jo nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti