Tuli puhelinluettelosta tutkittua äitin kanssa mun työssäoppimispaikkaa ja hellurei, meikä menee dementtiaosastolle!Ja viäl pitkäaikaisosasto!
Hoen mummeleille pitkin päivää "Tänään on tiistai" ja "Kyllä, tänään on tiistai"
Sisäpiirin paskaa läppää.
"Voi kuule helpolla pääset"
No toivotaa. Just nyt ei vaan jaksas mitään kovin vaativaa. Pää on yhtä vitun perunamuusii, väsymys repii lihaksii, reidet arkana ko oon treenannu niitä, keskisormi taas kipee kun tänään mitattiin koulussa verensokereita (btw, mulla oli normit, tarkottaen sitä et jossei huimaamiset ala kohta loppuun niin jossain on oikeesti vikaa) ja exän kanssa alkaa oleen aika lämpöset välit taas... Nohups.
O
kei, myönnän syyllistyneeni helvetin suoraan vihjailuun ja flirttiin, mut hey, kerran sitä nuorii ollaa. Vittu mä en jaksa. Se et oon pöpökammonen ja muutenki hyperneurootikko niin tälläi 'pelailu' saa olla mun keino rentoutuu. Koska mä oikeesti nautin tästä. Tossun päällä olo, ah. Oon ehkä aika sairas kontrollifriikki ja omistushalunen, mut so what, im not a rockstar.Ja mä en ihan oikeesti osaa olla sinkku. En nyt sillä et haluun vaan seurustella, ei, mut mä haluan välittää jostain ja haluun samanlaisii tunteita itteeni kohtaa.
Onko se muka väärin?
Mä tarviin oikeesti tukee ja turvaa. Ja tällä hetkellä exä on ainoo keneltä mä voin sitä hakea. Siks se onki osittain aika ihana.
Sonye the ristiriitojen multihuipentumanorgasmi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti