If you fall I´ll catch

Jokainen miettii joskus omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan. Minun heikkouteni on itsetuntoni, mutta siitä olen jauhanut ihan tarpeeksi, joten nyt on vahvuuteni vuoro. Olen tiedostanut tämän jo pitkään, mutta vasta nyt näen, miten vahvaksi empatian kykyni minut tekeekään.

Nytkin olen väsymyksestä huolimatta ihan siedettävässä olotilassa, koen olevani vahva. En tiedä tarkalleen millä tavalla, mutta jotenkin on sellainen olo, ettei kukaan voi kävellä nyt ylitseni. Henkisesti voimakas olo. En jaksa tehdä mitään, en keskittyä kouluun, mutta jokin piilevä voimavarasto on silti täydessä tehossa. Ja sitä tosissaankin tarvitaan nyt, talven kylmyys imee minusta voimaa muutenkin. Reaktio on verrattavissa pölypalloon, joka katoaa imuriin.

Mutta minun rakkauteni pitää minut pystyssä.
Ystävät, Seth, elämänhalu.

Haluan olla lähellä, tukea ja auttaa muita. Jos jokin painaa jotain ja kokee haluavansa keventää taakkaansa, minun olkapääni on se paikka, mistä ottaa tukea. Ammattilainen en ole näissä asioissa, mutta on minulla tieto&taitoa, sekä kokemusta. Ja ei aikuinen voi ymmärtää nuorta samanlailla, kuin nuori toivoo tulevansa ymmäretyksi. Olen sen tässä huomannut useaan otteeseen. En anna minulle tärkeiden ihmisten kaatua ilman taistelua. Ja vaikka taistelun häviäisikin niin se ei tarkoita, että koko sota olisi hävitty. Minä haluan auttaa. Minä saan siitä voimaa, kun näen toisten nousevat jaloilleen, vaikka itse räpiköisin suon pohjalla. En kertakaikkiaan välitä omasta tilastani paskaakaan, toisten hyvinvointi menee aina edelle ja on minulle ehdottoman tärkeää. Hoitoala taitaa tosissaan olla minun juttuni.

Ihmisenä ihmisten hyväksi.
Ystävänä ystävän hyväksi.

Tänään oli tapaaminen lekurin kanssa ja jatkohoitoohan minä lähden. Ja milloin näin käy, en osaa sanoa. Soittelevatte myöhemmin perään kertoillakseen hoitoajoista. Harvinaisen levollinen olo minulla, näin olosuhteisiin nähden meinaan.

Ja jotta taas hyppäisin aiheesta, voin kertoa, että minulla on kauhea ikävä vanhoja ystäviäni ja muita tuttuja. Jopa vihamiehiäni. En tiedä mistä tämä tunne tuli, aivan helvetin voimakas kaipuu. Ehkä joskus saan asioita hoidettua ja sovittua tapaamisia heidän kanssaan. Ehkä nyt keskityn pakkaamaan matkatavarat loppuun. Viikonloppuna Emon kanssa matkustetaan kauas pois, joten päivityksistä en tiedä tuleeko. Katsotaan sitä sitten.

Voimahaleja kaikille ! Olette tärkeitä.