Pari päivää ollut hieman hiljaisempaa kun olen yrittänyt saada otetta takaisin elämään. Oma henkinen vointini ei ole hirveästi kohonnut sitten viime postauksen kun väsymys ei suostu lähtemään mihinkään. Tuntuu etten saa taaskaan mitään tehtyä vaikka olen vannonut itselleni tekeväni vaikka mitä.Pitäisi pakertaa tuo näytön arvioinnin oikaisupyyntö mutta minulla on vielä yli viikko aikaa. Toivottavasti ei käy niin että huomaan sen viikon menneen umpeen ennenkuin saan mitään aikaiseksi...
En ole tehnytkään mitään erikoista näin itsenäisyyspäivän aikoihin. Eilen tein kaverin kanssa pienen reissun tuonne Savon suuntaan tapaamaan muutamia samalla foorumilla pyörivien ihmisten kanssa. Siellä tulin taas miettineeksi "tälläinenkö minä olen?"
Selitin, höpötin, nauroin... Miksi minusta se ei kuulosta lainkaan minulta? Tietysti yritän olla skarpimpi sosiaalisissa tilanteissa mutta tulee kuitenkin sellainen olo etten ole aivan oma itseni.
Sitä on loppujen lopuksi pelottavaa ajatella.
Tuntuihan se toki hyvältä kun ihmiset nauravat kun sanot jotain hauskaa, tiedä tekivätkö sen aidosti vai kohteliaisuudesta mutta mukavaa se oli siltikin jos edes jaksoi esittää kiinnostunutta.
Kotipuolessa kun kukaan ei oikein ymmärrä minua ja juttujani. Siksi pyrinkin kaikissa perhejuhlissa vain olemaan yksin ja hiljaa. Ei ketään minun hyvinvointini voisi vittuakaan kiinnostaa. Isänpäivänäkin muut istuvat kahvipöydässä valmiina aloittamaan kunnes muistetaan minutkin kutsua paikalle. Nice.
Tiedä mitä taas joulusta tulee kun sisarukset tulevat tänne. En tiedä, en välitä. Minua ette saa joulupöytään koska minusta on paljon mukavempi istua yksin huoneessani katsomassa elokuvaa kuin teidän kanssanne jauhamassa paskaa mutustaen pahaa ruokaa.
Joulu on muutenkin niin outoa aikaa, ihmiset suorastaan sekoavat silloin. Itse ainekin suoritan tärkeimmät jouluostokset vasta joulun jälkeen kun kaiken saat hintaan -50% tai -70%.Ei siis mitään järkeä tehdä kalliita joululahjahankintoja ennen joulua, pelkkää rahan tuhlausta.
Samoin kaikki muutkin juhlapyhät sekä koulujen alkajaiset. Kaupat ovat täynnä ihmisiä, ostavat jääkaapit täyteen ruokaa kun pelkäävät kuolevansa jos kaupat eivät ole yhtenä päivänä auki (juuri siksi en ymmärrä juhannusta), ja kalliit koulureput on parempi ostaa paljon ennen kuin syksy edes on tuloillaan. Ihan perseestä suorastaan.
Tänään yritän kirjoittaa yhden fanficin valmiiksi ja josko saisin luettua jotain kivaa tänää. Mene ja tiedä, minä en ainekaan tiedä.
Ja vielä. Lemia, nccy ja evilkitty, teidän kommentit viime postaukseeni niin KIITOS.
Ne osuivat sydämmeen ja olivat tarpeen (:
3 kommenttia:
♥
Välillä tuntuu että tosiaan tarvitsee vähän paussia kirjoituksesta, kun etsii sitä omaa itseään ja selvittelisi omia ajatuksiaan.
Olen myös ihmetellyt tuota joulua, miksi ihmeessä ihmiset ostavat niin valtavasti lahjoja ja etenkin sitä ihmeen krääsää mikä kerääntyy hyllyyn? Kaikki tarpeellinen ja välttämätön on tervetullutta, mutta etenkin itse arvostan itsetehtyjä lahjoja.
Tuttu tunne, kun kotipuolessa ei ymmärretä. Eikä etenkään yritetä. Vaan joutuu olemaan siinä muiden seassa hiljaa ja esittää kiinnostunutta. Tai sitten paeta tilanteesta jos voi. Rasittavaa kun ei edes haluta ymmärtää.
Jaksuja ♥
Kiitos paljon kommentistasi minun valituspostaukseeni. Et tiedäkään, kuinka paljon se kohensi minun oloani ja sai melkein kyyneleet silmiini. Joskus multa vain tulee tollasta tekstiä, että minä ryven oikein tuollaisessa tilassa ja se saattaa alentaa mielialaani ihan sairaan alas. Kiitos kommentistasi siis, se oikeasti auttoi!♥
On todella harmi, että sinä olet kokenut kaiken sen, minkä minä ikään kuin "haluaisin" kokea. Mutta kommenttisi perusteella en haluaisi kokea sitä, haluaisin vain ohittaa sen vaiheen ja päästä parempaan muotoon. Mutta tosiaan, tiedän, että tämä luultavasti onkin sopiva paino minun ikäiselleni, mutta minä en vain onnistu hyväksymään sitä, pidän sitä ällöttävänä ja sellisena :/ En haluaisi, haluaisin olla sinut itseni kanssa. Tosiasiassa olen sinut itseni ulkomuodon kanssa, mutta en painon, vaikka monet jankuttavat että "vain muodolla on merkitystä, ei luvuilla", mutta minusta molemmilla on merkitystä.
Kiitos vielä ihan tajuttoman mielettömästi ihanasta, piristävästä kommentistasi!♥
Lähetä kommentti