En ymmärrä mitä minun elämälläni on merkitystä maailmalle. Jään ihmisten jalkoihin ja kukaan ei muista minua, nimelläni ei ole painoarvoa. Kukaan ei kykene ymmärtämään minua oikein, en edes minä itse. Tietääkö kukaan miten hankalaa on elää tuntemattoman kanssa jota pitäisi kutsua itsekseen? Minä. Olen itselleni tuntematon, olen siksi kaikille tuntematon.
En halua elää varjossa.
Lapsena on helppoa kun ei tarvitse ajatella, kun ei osaa ajatella. Vanhempana ymmärrät muidenkin omaavan ajatuksia ja kaikki mitä he ajattelevat minusta saa minut pelkäämään. Mitä he minusta ajattelevat? Kenet he näkevät katsoessaan minun suuntaani?
Peilistä minua tervehtii haamu joka ei kuulu tänne eikä minnekkään muuallekkaan.
Välistä on helpompaa, mutta miksi useammin on niin helvetin vaikeaa?
Mietin aina millainen ihminen haluan olla. Niin yritän rakentaa itselleni vakaata persoonallisuutta jonka kanssa eläisin, mutta silti sekään ei tunnu toimivan. Tahdon vain olla joku muu. Tai edes joku.
Koska minä kadotin itseni?
Mihin minä menin? Haluan aurinkoon. Ei elämä näin voi mennä. Eihän?
En halua elää varjossa.
Lapsena on helppoa kun ei tarvitse ajatella, kun ei osaa ajatella. Vanhempana ymmärrät muidenkin omaavan ajatuksia ja kaikki mitä he ajattelevat minusta saa minut pelkäämään. Mitä he minusta ajattelevat? Kenet he näkevät katsoessaan minun suuntaani?
Peilistä minua tervehtii haamu joka ei kuulu tänne eikä minnekkään muuallekkaan.
Välistä on helpompaa, mutta miksi useammin on niin helvetin vaikeaa?
Mietin aina millainen ihminen haluan olla. Niin yritän rakentaa itselleni vakaata persoonallisuutta jonka kanssa eläisin, mutta silti sekään ei tunnu toimivan. Tahdon vain olla joku muu. Tai edes joku.
Koska minä kadotin itseni?
Mihin minä menin? Haluan aurinkoon. Ei elämä näin voi mennä. Eihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti