Diamond's from heaven

5/01/2010

5 asiaa siitä paremmasta.

No enhän minä tietenkään tehnyt sitä evilkittyn haastetta silloin, kun lupasin tekeväni. Minulla oli jopa vapaata tuo kokonainen päivä, mutta en tietenkään saanut mitään sovittua aikaiseksi. Piti soitella moniin eri paikkoihin (asunto asiaa, työpaikka asiaa...) ja lähdin jopa äidin kanssa kaupunkiin, sekä kävin illalla siskolla. Ja nämä muut päivät tässä olen jälleen ollut väsynyt, koomaileva itseni. Painon pudottaminen on yllättävän hankalaa, miettien kuitenkin että noin kahdessa kuukaudessa annoin itselleni lupia lipsua, jotta paino nousisi matkaa varten. Nousihan se paino, mutta matkaa ei tule. Nyt yritän päästä kiinni siihen vanhaan rytmiini, lopetan psykalla käynnit ja perun ravitsemusterapia ajan.

Halukkuuteni kaikkiin hoitoihin on mennyt runsaasti miinukselle.

Osastoa minulle on jo ehdotettu kahden ihmisen suusta, huokaus, ei minulla ole aikaa sellaiseen. Tarvitsen kipeästi rahaa asuntoa varten, joten en voi ottaa riskiä mennäkseni osastolle. Töihin on pakko mennä. Osastolle menemisen pelkona on, että kahden viikon jälkeen minut haluttaisiin pitää siellä. Ei minulla ole aikaa sellaiseen. Olen pärjännyt tilanteeseen nähden aivan hyvin näinkin, ja niin olkoon myös jatkossa. Mukavahan se on tulla vappuna purkamaan tänne tälläisiä asioita, mutta laitan ne naisten vaivojen piikkiin. En edes tiennyt minun joutuvan vielä näistäkin kärsimään! Useamman viikon olleet myöhässä ja kivut ovat olleet sen mukaiset, nukkuminen oli pitkälti itkemistä yhdessä järkyttävän kitumisen kanssa, joten itse lepääminen jäi aika olemattomille määrille.

Vappua vietin itseasiassa Snailin kanssa, tätä naista minulla oli aivan uskomaton ikävä. On asioita joista on helpompi puhua vain jonkun tietyn ihmisen kanssa ja Snail on ihmisiä joka uskaltaa minulle uskoutua asioistaan, kuten minäkin hänelle. Hänen seurassaan kaikenlaisista häiriöistä puhuminen on uskomattoman helpottavaa, ilman sen suurempia kyselyitä ja pikkuseikkoihin takertumista (niinkuin psykalla tehdään.) Snail uskoo, ei paheksu ja heittää hyviä ajatuksia purettavaksi. Luoja, rakastan tuota ihmistä.

Nyt pidän kuitenkin osan lupauksestani ja suoritan minulle tiputetun haasteen. Tarkoituksena on kertoa 5 hyvää asiaa itsestään, joten aloitetaan.

1. Luotettavuus. Kuulen paljon ihmisten keskustelua, minulle sanotaan 'sä et sitten kuulut tätä multa', ihmiset uskoutuvat salaisuuksineen minulle. Ja minä en kerro mitään asiaa eteenpäin. Niin monesti itse olen ollut uhrina, kun juoruillaan ja palastetaan salaisuuksia, etten halua tehdä sitä muille ihmisille. En etenkään läheisilleni, enkä edes vihamiehilleni. Toiset saattavat nimettömästi kysellä mielipiteitä toisten salaisuuksista muilta, mutta minä en puhu kenellekkään. On oltava kyse suuremman luokan hädästä, ennen kuin minä rikon luotettavuuttani toiseen ihmiseen. Tästä piirteestä olen hävyttömän ylpeä.

2. Tee-se-itse. On paljon asioita perheessämme, joita en ole oppinut vanhemmiltani, mutta olen sitten vanhemmalla iällä opettellut niitä aivan itse. Suurimpina asioina kiittäminen ja anteeksi pyytäminen. Helppoa se ei ollut, eh ei, koska kotoa en koskaan saannut sitä mallia koko hommaan. Monet välit ihmisten kanssa ovat sotkeutuneet helvetin egoni takia, koska en koskaan pyytänyt anteeksi, ja nyt olen pakkotanut itseni siihen syylisyyden iskiessä. Näillä taidoilla pelastaa usein muut pahasta, samoin itsensä.

3. Empaattisuus. Luonteeni on muokkaantunut vuosien saatossa ja pieni empaattisuuden kukkanen on päässyt kukoistamaan. Hoitoalan kautta löysin tämän piirteen itsessäni ja tiedän sen olevan täysin aito, ilman esittämistä ja lässyttämistä. Pystyn kohtaamaan sekavia ihmisiä lämmöllä ja näkemään joikaisessa ihmisessä hyviä asioita, josta pääsemme seuraavaan...

eli 4. Ennakkoluulottomuus. Monet leimailevat ihmisiä ulkonäön mukaan hyvinkin rankalla kädellä, tai huhujen mukaan luovat päässään miellekuvia toisista ihmisistä. Eihän niin saa tehdä! Jokainen on yksilö ja jokainen tulisi kohdata yksilönä. Ketään ei voi tuomita, ennen kuin tuntee tämän. Ketään ei voi myöskään rakastaa, ennen kuin tuntee tämän. Lesbot eivät rakastu kaikkiin naisiin ja transu voi olla verojaan maksava mukava tallaaja. Ihmiset sortuvat paskamaisiin ennakkoluuloihin ja minä yritän epätoivoisesti saada heidän silmät avautumaan tältä paskalta. Ennakkoluulot ovat niin väärin, ja minä en alistu sellaiseen.

5. Kirjoittaminen. Olen täällä maininnut harrastuksestani, fanfictionista, jota kautta löysin kirjoittamisen innon. En ole paljoa fanfictioneita kirjoittanut, mutta olen hiljalleen alkanut uskomaan kykyyni kirjoittaa ihan luettavaa tekstiä. Pystyn tätä kautta purkamaan tunteitani, päästää mielikuvituksen lentoon ja antaa näppisten nakuttaa tiuhaan tahtiin. Yhden pienen ficin kirjoittamiseen saattaa mennä useampi kuukausi, mutta lopputulos ratkaiskoot. Olen saannut hyviä, positiivisia, rakentavia kommentteja joiden kautta olen saannut enemmän uskoa tähän hommaan. Kirjoittaminen on minun juttuni, pidän siitä ja toisinaan jopa olen hyväkin siinä.

Koen tämän haasteen olleen erittäin vaikea. Sain miettiä kovasti omia piirteitäni ja mitkä niistä olisivat vielä kehuttavia, hyviä puolia minussa. Etenkin tänään tämä tuntui vaativalta, selvisin tästä kuitenkin pienen hymyn kera. Onnittelut minulle. Haastan halukkaat tekemään tämän huonon päivän päätteeksi, tietäkää teidänkin omistavan hyviä puolia!

Päivän kompulsio: Oli ehdoton pakko saada hankittua Suomi Rockia koneelle. En pystynyt keskittymään mihinkään ennekuin sain tämän tehtävän suoritettua. Happoradiota ja Uniklubia, hassua.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Oi, ihanaa että sait kuin saitkin tehtyä haasteen! Löysit paljon ihania puolia itsestäsi, ja tiedän, ettei se todellakaan ollut helppoa. 5 asiaa, jotka kertovat että olet ihana ihminen. <3

"Snail uskoo, ei paheksu ja heittää hyviä ajatuksia purettavaksi." Ihana kuulla, että sinulla on sellainen ihminen. Niitä on harvassa.

Ikävä kuulla että kiinnostukset hoitoihin on mennyt kokonaan, ja usko lääkäreihin sun muuhun psykiatripaskaan. Ehkä me ollaan taas niitä ihmisiä, keitä ei sellainen auta enään, kun usko niihin menee. Mut me pärjätään ilman niitäkin, eikö vain tyttöseni?