Aamun kuuluisi alkaa ä:llä, kuten äkkilähtö. Heräsin tasan aamupäivän sarastaessa, vaikka piti herätä jo puoli kymmenen. Tajusin, että minulla on tasan tunti aikaa käydä suihkussa, meikata, kuivata & suoristaa hiukset, etsiä vaatteet, ottaa pilleriarsenaali. Ja minä helvetti soikoon kerkesin, normaalisti kaikeen tähän kuluu vähintääkin se puolitoista tuntia aikaa.
Olin täysin valmiina kello yksi aamupäivällä valmiina lähtemään jälleen kaupunkiin äitin ja siskon kanssa. Kierrokseen kuului pitkälti huonekaluliikeitä, mutta se ei minua haitannut, olen niihin ihan hulluna. Lisäksi, mielummin liikkeellä kuin kotona istumassa. Tuli sitä muuallakin kävästyä ja mukaan tarttui Prison Break'in 1. tuotantokausi, tämän kuun Cosmopolitan (+joulukuun) ja pullo Pepsi MAXia. Ei täysin hukkareissu siis.
Olin täysin valmiina kello yksi aamupäivällä valmiina lähtemään jälleen kaupunkiin äitin ja siskon kanssa. Kierrokseen kuului pitkälti huonekaluliikeitä, mutta se ei minua haitannut, olen niihin ihan hulluna. Lisäksi, mielummin liikkeellä kuin kotona istumassa. Tuli sitä muuallakin kävästyä ja mukaan tarttui Prison Break'in 1. tuotantokausi, tämän kuun Cosmopolitan (+joulukuun) ja pullo Pepsi MAXia. Ei täysin hukkareissu siis.
Äitin valittaessa/kirkuessa/panikoidessa siskoni ajotaidoista (siinä ole mitään vikaa jos tykkää painaa kaasua), minä syvennyin ajatuksiini ja pähkäilin eri vaihtoehtoja oman kämpän suhteen. Löysin 2 (tavallaan 3) varteen otettavaa vuokra-asuntoa itselleni tutkiessani koko viime yön vuokrattavien kämppien ihmeellistä maailmaa.Kaikki ihan eri suunnissa, kaksi kaupunkikämppää, yksi kuntakämppä. Jokainen on yksiö, jokaisesta selviäisin kouluun vaikka kahdeksalta aamulla, sekä vuokrat alle 450€/kk.
Yksi olisi ehkä muuten paras minulle, mutta a) ei talopesulaa eikä b) paikkakunnalla töitä tarjolla. Joten ykkösvaihtoehdoksi laitan siis pääkaupunkiseudulla olevan yksiön, jossa vuokra on kieltämättä perseestä, mutta muuten loistava. Palvelut erittäin lähellä, kuten linja-autopyskät ja juna-asemalle pääsisi hyvin. Se olisi muutenkin fiksu paikka jos minä kerta olen lähdössä myöhemmin opiskelemaan pääkaupunkiin. Lisäksi, uskokaa tai älkää, mutta tuollaisella alueella on kyllä töitä tarjolla. Pitänee nyt vähän vielä lämmitellä porukoita.
Nyt kyllä lämmitän ensin itseni siihen kuntoon, että viitsin mennä torstaina kouluun. Paskaakaan ei voisi kiinnostaa. Minulla on ikävä tuntu, että koulunkäyntini tulee menemään ihan penkin alle nyt. Olen lintsannut aina vain enemmän ja jos en lintsaa niin käytän tunnit aktiivisesti nukkumiseen. Pakko yrittää jaksaa, kokeita tottakai jossain vaiheessa tulossa ja sittenhän se on hienoa, kun ei yhtään tiedä missä mennään. Yrittämiseksi ikävä kyllä jäädä. Kaiken päälle ensiviikolla alkaa jälleen japaninkielen tunnit...
Yksi olisi ehkä muuten paras minulle, mutta a) ei talopesulaa eikä b) paikkakunnalla töitä tarjolla. Joten ykkösvaihtoehdoksi laitan siis pääkaupunkiseudulla olevan yksiön, jossa vuokra on kieltämättä perseestä, mutta muuten loistava. Palvelut erittäin lähellä, kuten linja-autopyskät ja juna-asemalle pääsisi hyvin. Se olisi muutenkin fiksu paikka jos minä kerta olen lähdössä myöhemmin opiskelemaan pääkaupunkiin. Lisäksi, uskokaa tai älkää, mutta tuollaisella alueella on kyllä töitä tarjolla. Pitänee nyt vähän vielä lämmitellä porukoita.
Nyt kyllä lämmitän ensin itseni siihen kuntoon, että viitsin mennä torstaina kouluun. Paskaakaan ei voisi kiinnostaa. Minulla on ikävä tuntu, että koulunkäyntini tulee menemään ihan penkin alle nyt. Olen lintsannut aina vain enemmän ja jos en lintsaa niin käytän tunnit aktiivisesti nukkumiseen. Pakko yrittää jaksaa, kokeita tottakai jossain vaiheessa tulossa ja sittenhän se on hienoa, kun ei yhtään tiedä missä mennään. Yrittämiseksi ikävä kyllä jäädä. Kaiken päälle ensiviikolla alkaa jälleen japaninkielen tunnit...
Vaikka yritää ja yritää, tuntuu kuin räpiköisi suolla jalassaan ueamman kilon painot. Katsot rantaa, joka hiljalleen hiipuu kauemmas, kauemmas, kauemmas. Aina vain pois päin, kunnes sitä ei edes ole. Kaikki ollut kuvitelmaa. Suon pinta nousee, hukut, hukut, hukut. Kuolet.
Ja kuolemankin jälkeen tunnet sen ahdistavan tunteen kehossasi, se ei lähde kulumallakaan pois.
Ja kuolemankin jälkeen tunnet sen ahdistavan tunteen kehossasi, se ei lähde kulumallakaan pois.
Minulla on päivittäin hyvät hetkeni, samoin huonot. Joka päivä mielialojen riamuksasta vuoristorataa jossa kimeät äänet huutavat kuskia laittamaan lisää vauhtia. Mistä minuun saataisiin lisää vauhtia? Tänään oli mm. mukavaa siskon kanssa vaikka ensin sekin tuntui olevan syvältä perseestä. Hän sentää jaksaa esittää kiinostusta minun asioitani kohtaa, toisin kuin äiti. Mutta kun pääsee autoon istumaan pitkäksi aikaa (kotimatka) rupeaa mielessä pyörimään yksi ikävä asia, sitten toinen ja kolmas. Sen jälkeen tuntuu, kuin maailman paino lentäisi yllättävällä voimalla hartioille. Se on niin rasittavaa. Minua ei pitäisi jättää hetkeksikään omiin ajatuksiini...
Yhdeksältä alkaa Pako, olen niin koukussa. Edes jotain pysyvää elämässä.
Minäkin haluan karata, omasta mielestäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti