Mulla oli hyvä päivä. Lähestulkoon.

Mun päivä alko vähän vaikeesti. Kun jaksoin herätä kello oli jo jotain lähemmäs 4.5o am eli olin löhönny sängys 5 min liikaa, mikä on aika ratkaseva aika mun aamuun kun lähtö 6.oo am ja normaalisti varaan aamulla aikaa valmistautumiseen 2 h... Eli vitun kiire.
Nousen sängystä ylös ja kiidän keittön kautta suihkuun BUT WHAT THE HELL.
Oli helvetti niin lähellä etten astunu perkele koiran paskaa! Voi jumalauta.
Miten kaikki elukat sekoo tälleen yhtä aikaa? Eka myöhästyn töistä kissojen takia ja nyt meinaan ruveta rypeen koiran paskassa... Justjoo.
Mut vitun hyvin mä kerkesin! Vaikka aamul oli pirun vähän aikaa. Ja olin nukkunu huonosti. Töissä meinasin nukahtaa vaan 2 kertaa. Muutenki oli töissä hyvä päivä.
Ohjaaja ei ollu töissä mut mulla oli silti yks älymukava työpari. Sen kanssa tuli juteltua niitä näitä. Muutenkin uskalsin jo aukasta suutani isommassakin porukassa.
Tein tänään vaikka mitä! Jaoin ruokaa, syötin, kylvetin, tein vuodepesuja, laitoin ruiskeen per rectum... Wow. Annoin lääkkeitäkin.
Kertakaikkiaan alan viihtyä töissä, vaikken siltikään itse työstä pidä.

Kaikki oli hyvin. Siihen asti kunnes tulin himaan...

Mutsi.

Voi mutsi älä vittu viitti! Älä seltiä vittu paskaa! Sä et tunne mua, sä et tiedä musta mitään. Sulla on saatana teorias, but quess what? Voit tunkee ne teorias musta just sinne mihin sattuu huvittaa mut helvetti mä en niitä halua kuulla! Yksikään asia mitä sä sanoit ei todellakaan pidä paikkansa ihan tiedoks vaan.

Jos sä helvetti tietäsit ees puolet musta, mun elämästä, mun ajatuksista...
Mut tiedä tää äiti-kulta, sä et tiedä yhtään mitään.
Et.
Yhtään.
Mitään.

Mä en kestä sitä kun ihmiset luulee tuntevansa mut. Mä en kestä kun ihmiset luulee et mulla on helppoo. Vittu mä en kestä kun ihmiset pitää mua yhtään minään ko kaikki mitä musta luulaan ei todellakaan pidä paikkaansa.

Ihan oikeesti. lol apua.

Tekstin luonne muuttui loppua kohden? Paskanmarjat.
ps. uusi lukija kyl piristää vähäsen. thx!